keijosti

kiva kun ootte kirjottanu, ehkä mäkin voisin. on ihan sellainen olo

risto soi, yllättävän hilpeä valinta mun mukavan alakuloiseen päivän yleisoloon. tänään on ollut sellainen hyväksyvä alakulo, rauhallinen eikä ahdistunut. olen nykyään aika samassa pisteessä kuin ennenkin, pelot ja kontrolli täyttävät päiviä ja tällä hetkellä se on musta ihan ok. oon hyväksynyt että oon aika rajoittunut ja se on ihan jees. vaikka en mä nauti millään tasolla mun peloista, niin ne on hyvä hyväksyä ja ehkä uskaltaa päästää irti tai ainakin vähän höllentää otetta.

tänään mä löysin mulle uuden hatun entisten sekaan. jos joskus vaikka olis fiilistä pitää sitä, tai jotain niistä.

ömm. ei mun elämään kuulu oikein muuta, en mä oikein ehi ajattelemaan muuta. mä päätin tänään alkaa piirtämään joka päivä jotain ja pikkuhiljaa tarkoituksena on uskaltaa piirtää myös ihmisten nähden. aijon kasvattaa mun piirtämisitseluottamusta ja iskouttaa päähäni, että on lupa kokeilla asioita, eikä kaikkeen tarvitse olla tyytyväinen ja mokailu on ok.

ihmissuhteet alkaa ehkä taas vähän virkoutumaan. talvi oli aika kuollut jakso koko kavereiden osalta, mut onneks on ollut ihminen joka tykkää kun mä silitän korvan takaa.

http://salasirja.blogspot.com/

mulla on miljoona vihkoa ja paikkaa kirjoitettavana.
nyt taas yksi lisää

mun polvi on paskana. trampoliini jee

mä vihaan ihmisten myötätuntoisia ja sääliviä katseita. mua turhauttaa ylihuolehtivat ihmiset. mä vihaan liikkua keppien kanssa. yhtä inhottavaa on liikkua ilman keppejä. musta tuntuu vaan niin pahalta ihmisten katseet.

nää muutamat päivät on ollu vaan niin maahan painavia. eilen jäin jumiin liukuportaiden puoleenväliin. se fiilis kun kaikki menee vitun huonosti ja tuntuu ettei enää paskemmin vois mennä ja sit käy niin. en voinu olla itkemättä. turhautti ihan liikaa.

mulla on vaan niin ikävä mun kavereita. vaikka mä nään niitä joka päivä, niin en mä silti nää niitä. tuntuu ettei niitä kiinnosta enää.ei olla puhuttu kunnolla aikoihin ja mulla on ikävä sitä. ne ei tunnu ymmärtävän kuinka paljon mä niistä välitän. ja kuinka paljon mä niitä kaipaan.

musta vaan tuntuu että oon taas yksin ja mä pelkään sitä. vielä enemmän mä pelkään tätä riippuvuutta niistä ja ihmisistä. tuntuu etten mä osaa olla enää yksin.

välillä elämä on vaan liian lamaannuttavaa

huh heikottaa vähän.

kävin tänää uimassa. ostin uikkarin viime viikolla ja nyt en anna sen vain jäädä lojumaan.
oon ihan peeaa. oon eläny pahasti yli mun varallisuuden enkä oo sitä ees kunnolla tajunnu. ruokaan vaan saa menemään ihan vitusti!

mulle kuuluu tosi ristiriitasta. toisaalta voin paremmin kuin vähän aikaan. toisaalta musta tuntuu että kaikki voi riistäytyä käsistä heti nyt tai huomenna.

mun ihmiskartalla on vähän hiljasta. ja tuntuu että mun suhde kavereihin väljähtyy.
nyt ei vaan jaksa ajatella liikaa.

pullasta ei voi syödä vain rusinoita, sanoo äiti.

melkein pahinta on herätellä toivo uudestaan ja pettyä. vielä pahempaa on herätellä toivo uudelleen ja murskata se.


en ymmärrä naisia

tää oli joulu. aika kiva joulu. jouluks.

järkyttävää. joulu tunkee ikkunoista ovista kaikkialta koneelta. "hyvää joulua!", myyjä huikkas. klikatessa vr:n sivuille joulubiisi alkaa kuulua. ahdistavaaA. ei joulu vielä ooooo!

joulu ei oo kiva muutenkaan.

mutta on ihan ihihihihihihi. ylipirtee hamsteri. joka söi just kulhollisen hedelmäsalaattia. yummy yummy! päivä oli ok ja sit iha blAA ja nyt iha jeejee.

ostin piipun, kauniin kuviollisen. erittäin charmikkaan. olin aika jekku

sain myös videoblogin skl:n sivuille viimein. tuli hyvä mieli. hi.

keksin mitä teen seuraavana kesänä. haha. hihi.

ei jaksa murehtia. nyt on hyvä

huh. liftasin kotiin ja tuli kylmä.
posket ihan punaiset. varpaitakin vielä paleltaa.
miehet oli mukavia, heitti mut kotiin asti.

sain kahviseuraa. siitä tytöstä, joka hymyili mulle aina käytävillä.
uskalsin mennä ja sanoa moi. hihi. laitoin sille äsken viestiä, hui.

kaiuttimesta soi pekka streng ja kitara.

diipadaapa. fiilikseni on ihan hyvä. jalka puutuu vaan. jäin kotiin makoilemaan, ei musta olis ollu seuraks leffaan. kotiin pääsin samaan aikaan kun ekat naapurit lähti töihin. aika kurjaa mennä töihin sunnuntaiaamusta puol kuus.

joooo. mulla on vähän tyhjä fiilis. on kiva vaan löhöillä. mun pitäis korjailla vähän kaikkea. pari kolme paitaa parsia. ja sukatkin, siniset villasukat. hmm. tekisi mieli halata ja rutistaa joku mun syliin. hali on ehkä se mitä kaipaan

musta tuntuu että mä olen ihan onnellinen.